Harrastukset

Frisbeegolf on rento kesälaji

Frisbeegolf on nostanut suosiotaan viime vuosina, ja sen myötä frisbeegolfkenttiä on ilmestynyt Suomeen kuin muumeja laaksoon. Näin untuvikkona tulee helposti ennakkoon syyllistyttyä ajatukseen ilmaisfrisbeen heittelystä umpimähkään kohti jotain tolppia. Frisbeegolfin maailma kuitenkin avautui aivan toisenlaiseksi kuin voisi olettaa…

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Grillikauppa.com verkkokaupan kanssa.

Näin syntyi frisbeegolf

Frisbee syntyi 1870-luvulla The Frisbie Baking Companyn peltisistä piirakkavuoista. Piirakkavuokien huomattiin liitävän, joten vuokapohjia alettiin yleisesti heitellä. Muovinen versio  kehittyi 1940-luvun lopulla, ja nimenhän se sai myös kyseisestä leipomosta.

Frisbeen ammattilaisversio syntyi leipomoajoista vajaa sata vuotta myöhemmin vuonna 1964, ja samoissa yhteyksissä kehittyivät ensimmäiset metalliketjukorit. Aina 1980-luvulle saakka frisbeekiekkoina olivat samat kiekot kuin perinteisessä kopittelussa.

Kopitteluun tarkoitettu kiekko on huomattavasti epätarkempi ja tuulelle täysin altis, joten mikä tahansa limsamerkkifrisbee ei peliä pelasta.  Frisbeegolfkiekossa tarkkuutta on lisätty pienentämällä ja madaltamalla kiekkoa. Frisbeekiekko on myös painavampi.

frisbeegolf-kenttä

Kaksi erilaista perusheittoa: draiveri ja putteri

Aloittelijaa varmaan säikyttää alussa netin sisältö: Frisbeegolf ei vaikuta olevan mitään harrastelijoiden puuhastelua. Siinä on todella professionaalinen ote, mikä näkyy netin täyttävistä blogeista, opetusvideoista ja foorumeista. Kertomusten mukaan laji vie mennessään, kunhan ensin uskaltaa antaa pikkurillinsä.

Hyvä on esimerkiksi alkaa kahdesta perusheittotavasta:

Kuten golfissakin kiekkoja ja heittotapoja on erilaisia. Kaikilla niillä on omat merkitykselliset terminsä. Kaksi perustyyppiä ovat rystyheitto ja puttaaminen.

Rystyheiton nimi tulee siitä, että rystyset ovat heittosuunnassa. Perusote kiekosta on neljä sormea kiekon alla ja peukalo päällä. Heittäjä asettautuu kylki heittosuuntaan, kiertää koko vartalonsa ja heittää kiekon vaakatasossa kohti koria. Sormet ja ranne ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa koko heiton ajan. Heitossa voi käyttää frisbeenä draiveria.

Puttaaminen on lyhyen matkan heitto, joka muistuttaa enemmänkin työntämistä tai nostamista kuin heittämistä. Puttaamisessa ei ole rystyheiton tapaan vartalokiertoa, vaan heitto lähtee vartalon edestä. Heittoon käytetään frisbeenä putteria.

frisbeegolf-kori

Frisbeegolfin peliradat

Frisbeen kotimaa on Yhdysvallat. Samasta syystä USA on myös frisbeegolfin ykkösmaa. Suomi ja muut pohjoismaat ovat kuitenkin tilastoissa suhteellisen korkealla, sillä muun muassa Suomessa kirjattiin olevan 427 rataa vuoden 2014 lopussa. Kasvu varmasti jatkuu, ja laajenee myös kotikäyttöön. Frisbeegolfia, kun voi pelata vaikka mökkiolosuhteisssa.

Lajin harrastuksen aloittamiseen on onneksi matala kynnys: Radat ovat pääasiassa Suomessa ilmaisessa käytössä. Radat ovat huomattavasti luonnonläheisempiä kuin seesteisen tasaiseksi mielletyt golfradat. Osa radoista on aukeilla paikoilla, mutta osa voi olla myös keskellä metsää.

frisbeegolf-tii

Frisbeegolfin sanastoa

Frisbeegolfiin, kuten moniin muihinkin harrastuksiin, on syntynyt oma laaja sanastonsa. Tässä muutama perustavanlaatuinen sana frisbeegolfin saloihin:

Draiveri: Nopeiten lentävä, teräväreunainen frisbee. Kiekko on suunniteltu pitkiin heittoihin.

Midari: Lähestymiskiekko, jolla saa lyhemmät avausheitot ja tarkat lähestymiset. Tätä yleensä suositellaan, jos ei muuta kiekkoa ole käytössä.

Putteri: Hitaampi lyhyen matkan kiekko. Kiekko on paksureunainen.

Avauspaikka: Väylän osa, josta avausheitto lähtee. Golfista on myös lainattu termi ”tii”.

Alarauta: Alaosa korista.

Hyzer (Hysse): Jos oikeakätisen heitto kaartaa vasemmalle, tai vastaavasti vasenkätisen oikealle.

Putti: Heitto, joka tapahtuu lähellä koria.

Rim:  Reuna kiekossa.

Ässä: Hole in One